Fyysisen suorituksen lisäksi urheilussa on tärkeää, että mieli on puhdas ja terve. Lue täältä vinkit henkinen harjoittelu urheilijoille.

Henkinen harjoittelu osana urheilua

Fyysinen harjoittelu vie helposti mennessään. Nopeatempoinen hikijumppa vie arjen stressaavat ajatukset pois mielestä, ja lähenevää jalkapallo-ottelua hermoillessa unohtaa keittiön pöydällä kummittelevat muistutuslaskut. Monelle salille tai lenkille lähteminen on tapa tyhjentää pää. Tällöin lajissa kehittyminen saattaa helposti jäädä taka-alalle. Parhaimman mahdollisen suorituksen tekeminen vaatii sekä fyysistä että henkistä harjoittelua.

Henkisestä harjoittelusta tulee helposti mieleen kynttilät, suitsukkeet ja levitaatio. Vaikka wellness-kulttuuri on levinnyt nopeasti ympäri maailman, on psyykkisillä toiminnoilla ja ongelmilla, sekä tässä tapauksessa harjoittelulla, edelleen negatiivinen kaiku. Monet uskovat virheellisesti, että jos mieltään joutuu harjoittamaan, siinä on oltava jotakin vikaa. Tässä artikkelissa keskitymme erilaisiin urheilijalle sopiviin henkisiin harjoituksiin ja niiden positiivisiin vaikutuksiin.

Mielikuvaharjoittelu

Mielikuvaharjoittelun avulla urheilija valmistaa itseään tulevaan suoritukseen. Se on henkisistä harjoituksista varmasti tunnetuin ja ennen kaikkea helpoin toteuttaa. Moni tekee sitä huomaamattaan muiden askareiden ohella. Ruokaa laittaessa ajatukset saattaa virrata eilen hävittyyn nyrkkeilyotteluun. ”Mitä jos olisin väistänyt iskun?”. Mielessä on helppo käsitellä väärin tehdyt asiat ja kuvitella toimineensa eri tavalla.

Ennen nyrkkeilyottelua säännöllisesti tehdyt mielikuvaharjoitukset parantavat tutkitusti myös fyysisen suorituksen laatua. Jos tilanne on käyty mielikuvissa läpi jo useamman kerran ja urheilija on päätynyt positiivisiin ottelun lopputuloksiin, on todennäköistä, että myös fyysinen suoritus onnistuu. Tilanteessa on vähemmän jännittämistä, ja urheilija on luonut itselleen strategian – aivan, kuin rulettia pelatessa käyttäisi martingaalia.

Meditaatio

Mielikuvaharjoittelun vastakohta on meditaatio, jossa pyritään tyhjentämään pää ajatuksista. Mielen annetaan levätä, ja se pyritään hengitysharjoitusten avulla yhdistämään fyysiseen ruumiiseen. Urheilusuorituksen aikana on tärkeää, että sekä mieli että kroppa toimivat yhtenä kokonaisuutena. Urheilijan on opeteltava elämään hetkessä ja pystyttävä samalla rentoutumaan. Mikä onkaan turhauttavampaa kuin täysin tyyni mieli mutta jännityksestä tärisevät kädet?

Meditaation harjoittaminen on helppoa, mutta sen vaikutukset näkee vasta pidemmällä aikavälillä. Ennen urheilusuoritusta tehtävät hengitysharjoitukset helpottavat oloa hetkeksi, mutta luultavasti olo palaa pian takaisin. Jos haluaa vaikuttaa negatiivisiin ajatuksiin ja jännitykseen pidemmällä aikavälillä, on meditaatio otettava päivittäiseksi toiminnaksi. Netti on pullollaan sovelluksia, joiden avulla sen aloittaminen helpottuu. Pääasiassa tarvitset kuitenkin vain mukavan asennon.

Käytä päiväkirjaa tavoitteiden kirjaamiseen

Yksi tapa harjoittaa mieltään ja henkistä hyvinvointiaan urheilun ohella on päiväkirjan kirjoittaminen. Aloita aamusi istumalla pöydän ääreen ja kirjoittamalla päivän tavoitteet ylös. ”Tänään menen salille ja teen ainakin 200 toistoa.”. Kun tavoitteista on todiste mustaa valkoisella, ne myös täyttyvät todennäköisemmin. Illalla päiväkirjan voi ottaa taas esiin ja pohtia, miten tavoitteiden toteuttaminen onnistui.

Päiväkirjaa kirjoittaessa tärkeää on sitoutuminen. Jos jonain päivänä tavoitteet eivät täyttyneet, on syitä hyvä pohtia paperilla. Yksinkertaisimmillaan päiväkirjan kirjoittaminen voi olla asioiden listaamista. Mitä voisi tehdä huomenna eri tavalla, jotta olo olisi päivän päätteeksi onnistunut? Päiväkirjaan voi hiljalleen lisätä uusia asioita, kuten tietoja unen laadusta ja päivän aikana nautituista aterioista. Kaikki tämä auttaa kehittymään.

Lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet

Tavoitteiden asettaminen on henkisen harjoittelun lähtökohta ja syy harjoitusten tekemiselle. Lyhyen aikavälin tavoitteet voivat olla vaikka ”tällä viikolla käyn kolmesti lenkillä” tai ”olen herkkulakossa sunnuntaihin asti”. Pitkän aikavälin tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi maratonin läpäisemiseen. Ylös kirjoitettuina tavoitteet seuraavat aina mukana. Voit esimerkiksi kirjoittaa joka viikko yhden asian, jonka teit päätavoitteesi saavuttamiseksi.

Voimasanat ja itsensä kannustaminen

Joskus itseään on hyvä katsoa objektiivisesti. Ei kukaan rankaise kolmivuotiasta, jos hän epäonnistuu jossain. Miksi itsestä tulee pahojen ajatusten sylkykuppi pienten vastoinkäymisten jälkeen? Itseään on tärkeää kannustaa. Yksinkertaisin tapa itsensä objektiiviseen tarkasteluun ja kannustamiseen on peilin edessä seisominen. ”Sinä pystyt tähän”, ”Jaksat kyllä” ja ”Hyvin menee” ovat helppoja tapoja kannustaa itseään jaksamaan päivittäin.

Ihminen on kokonaisuus

Ihmiset jakautuvat karkeasti kolmeen ryhmään; niihin, joilla sosiaalinen elämä kukoistaa, niihin, joiden fyysinen kunto on huipputasoa, ja niihin, jotka voivat psyykkisesti todella hyvin. Monilta pääsee unohtumaan, että ihminen on kokonaisuus, ja terveellä yksilöllä nämä kaikki osa-alueet ovat tasapainossa. Sen sijaan, että keskittyisit täysin henkiseen puoleen, jaa resurssisi tasaisesti myös urheilun ja läheisten kesken.

Yhteenveto

Henkisellä harjoittelulla on iso rooli tavoitteiden saavuttamisessa. Salilla voi käydä viitenä päivänä viikossa saamatta tuloksia, aivan kuten kirjaa voi lukea oppimatta siitä mitään. Ennen suoritusta kannattaa meditoida tai harjoittaa tavallisia hengitysharjoituksia, ja suorituksen jälkeen on hyvä ottaa esiin kynä ja paperia, oli lopputulos toivottu tai ei. Fyysisen kehittymisen ohella myös henkinen kasvu on tarpeen.

Lue lisää aloittelijan vinkit joogaan täältä.